Musiikkia

Saatiinpas viikonloppuna vihdoin ja viimein haettua koirankoppi! Ja maanantaina saatiin vielä roudattua se tuohon meidän pihaankin asti! Nyt tohtii pitää piskejä pihalla vähän huonommallakin kelillä, tosin he ovat sitä mieltä että turhaa hienostelua tuommonen. Vaikka puukkoja satais taivaalta niin tytöt makaavat mielummin hangessa, kuin menevät suojaan koppiin :) Loppis sentään on omaan tuttuun tyyliinsä ottanut uudesta mukavuudesta kaiken ilon irti.

Mutta asiaan:
Oon aina ollut musikaalinen ihminen. Ala-aste ikäisenä soitin musiikkiopistossa pasuunaa ja klarinettia, sekä vanhempana jonkun aikaa bassoa. Mikään varsinainen muusikko en ikinä itse ole ollut, mutta hyvällä musiikilla on iso paikka elämässäni.

Olin n. 8.v lainatessani kirjastosta Michael Jacksonin levyn ja 10.v kuullessani ensimmäistä kertaa Lenny Kravitziä. Nämä kaksi artistia ovatkin olleet ne suurimmat suunnannäyttäjät musiikkimaussani ja heidän lisäkseen yhtenä isona nimenä voisin mainita Slashin. 

Sen kummempia en ala lätisemään, ei oikein jaksa kirjoittaa :) Mutta tiedättekö sen tunteen, kun joku biisi koskettaa ja värisyttää sisuksia aina sydänjuuria myöten? Voisin linkata tähän pari sellaista biisiä, jotka ovat mulle sellasia serotoniinin vapauttajia ettei mikään vedä vertoja.